Culture Crisis Managementin (CCM) järjestämän performanssin aikana taiteilijat Aapo Korkeaoja ja Eero Yli-Vakkuri keräsivät ihmisiltä tietoa ja kokemuksia lamasta. Tietoa kerättiin siitä mikä lama on, miten siitä voi selvitä ja kuinka se on vaikuttanut arkeen. Tapahtumaa varten eduskuntatalon portaille valmistettiin yli 20 metrinen liukumäki, joka päättyi kahisevaan lehtimereen. Tilaisuus kesti kuusi tuntia. Tapahtumia kertaava raportti ladattavissa ja luettavissa täällä: http://www.culturecrisismanagement.org/aineisto/lamaoli/
Aapo: Performanssi sai alkunsa tuijoteltuani Euribor-graafeja ja OMX-indeksin kehitystä taloussivuilla. Nousukausi taittui ja absurdit graafit osoittivat yhteiskunnan suunnan: Alaspäin. Samalla alkoi loputon taantuma-lama-mantra, pelon lietsominen ja vähitellen hiipivä oikeutus suojella pääomaa, joka on uhattuna.
Eero: Kun Aapo kertoi mäestä oli heti helppo kuvitella minkälainen tapahtumasta tulisi. Ihmiset ovat avoimia jakamaan mielipiteitä taidetapahtuman yhteydessä. Kun kyse on taideteoksesta, on tieto oletusarvoisesti tulkinnanvaraista. Siksi ei tarvitse jännittää, että näyttäytyisi hölmönä jos ei tiedä mistä jokin johtuu. Näin omien mielipiteiden kanssa ei tule arkailtua. Poliitikot ovat etuoikeutettuja kun saavat kadulla osallistua tällaisiin keskusteluihin päivittäin ja oli kiva päästä hetkeksi samoihin saappaisiin.
Aapo: Tää teos sai mut tajuamaan, että käsitetaide voi olla paralleelia mille tahansa ideologiselle toiminnalle. Esteettiset käytännönjärjestelyt ovat homman suola ja nykytaiteen ollessa kyseessä valitettavan usein kääntyvät viestiään vastaan. Tässä teoksessa ajatuskulku on selkeä, kaunis ja julma. Eeron kanssa oli mukava tehdä töitä, sillä käsitetaiteen kentällä konkretia voi olla yhteistä leikkiä.
Eero: Liukumäki päättyi lehtimereen, joka edusti uuden työn valuuttaa: Uuvaa. Uuva kehitettiin ‘08 kulttuuritoimijoille suunnatuksi palvelusten vaihtovaluutaksi. Se konkretisoitui painettuna grafiikkana, jota voidaan vaihtaa palveluksia vastaan. Ensimmäiset erät jaettiin Porissa sekä Oulussa ja niiden etenemistä seurataan verkkosivuilla. Näin voidaan hahmottaa rahataloudesta riippumattoman työn määrää ja vaikutuksia. Palkaton työpanos on monella alalla elinehto ja Uuva pyrkii siihen, että paikallisella tasolla nähty vaiva olisi hyödynnettävissä eri ympäristössä. Oman valuutan luominen on helppoa ja hauskaa. Suosittelen sitä muillekin.
Aapo: Näistä ajatuksista, yhdessä lamasuomen kovimman yrittäjän, Matti Nykäsen maanisen energian ja verbaalisen taituruuden kanssa, syntyi teos ”Lama on ihmisen parasta aikaa”. Valmistimme talkoovoimin liukumäen, josta laski päivän aikana ehkäpä 150 lamatunnelmaista ja hämmentynyttä turistia. Työssä auttoivat monet ystävät, erityisesti Armen- kiitos.
Yhteenvetona voisi sanoa, että useimmat haastateltavamme eivät lamasta tiedä mitään. Lama on kaukainen ilmiö, joka koskettaa ainoastaan ulkomaankauppaan liittyvien yritysten henkilöstöä ja kauhistuttaa kapitalisteja kautta linjan. Taloudelliset kompromissit ja elintasossa tinkiminen on valtaosalle arkea lamasta riippumatta. Kaikilla on omat syynsä miksi he ylläpitävät suurta lamaa. Tähän osallistuvat mediat, suuryritysten johtajat, poliitikot ja tavalliset kansalaiset. Lama on argumentti, jota käytetään erilaisten päätösten tukena tai syynä, riippumatta siitä, kuinka johdonmukainen yhteys on.
Lamaretoriikka kaikuu kuuroille korville suurimmalle osalle meistä. Monet kokevat, että laman aiheuttanut politiikka on suurempi ongelma kuin lama itse. Elvytysehdotuksia, jotka muuttaisivat tapaamme ymmärtää taloutta ja yhteiskuntaa ratkaisevasti ei innovaatioon kannustavista puheista huolimatta viedä pitkälle. Lähtökohtaiset näkökulmaerot ovat valtavat.. Pääomallisten kannalta uhattuna on kulutus, ja haastattelemiemme mielestä turhasta kulutuksesta on joka tapauksessa pyritävä eroon. Valjastetaan positiivinen asenne omaan käyttöömme eikä lähdetä suggeroimaan koko kulttuuriamme alennustilaan. Merkittäviä ideoita hyvinvoinnin parantamiseksi tehdään juuri ruohonjuuritasolla.
Lasketaan laman lyttyyn!
T: Aapo ja Eero
